chillin' en el liceo

Viikko on vierähtäny koulujen alkamisesta ja nyt alkaa jo vähän tökkiin noi aikaset herätykset. Tai oikeestaan alko tökkiin jo silloin ensimmäisenä maanantaiaamuna. Nyt viikonlopun oon saanu tietty ladata pattereita ja nukkua, mutta ärsyttää kun mun sisäinen koululainen kutkuttelee enkä pysy hereillä enää ilta-11 jälkeen. Vastaavasti vaapaana aamunakin tulee herättyä kymmenen aikaan kun ei enää väsytä. hmph.. kai tähän täytyy vaan totutella.

Koulu alkaa 7:30. Tarkotuksena olis lähtee 20 minuuttia aikasemmin käveleen koululle päin, mutta yleensä ajaudun juoksemaan kiireellä leipä kädessä kouluun kymmenessä minuutissa. Kuolettavan aamucooperin jälkeen saavun koululle kellojen soidessa ja tunnen itseni ei-niin-voittajaks kun opettaja saapuu lopulta 10 minuuttia myöhässä.

Tunnit on 45 minuuttisia ja koostuu lähinnä opettajan selityksestä, yleisestä keskustelusta oppilaiden ja/tai opettan kanssa ja tehtävien tekemisestä ryhmissä. Lähes joka päivä muutaman kerran joku toinen opettaja tulee moikkaamaan luokkaa kesken toisen opettajan tunnin ihan vaan kyseleen kuulumisia tai vastaavaa. Mulle outoo on vieläkin se, että opettajat usein sanelee luokan edessätekstin, jonka oppilaat sitten kopioi vihkoihinsa. Oppikirjat on vapaaehtosia ostettavia, eikä niitä kyllä käytetäkkään paljoo. Sen sijaan lähes joka tunnin jälkeen opettaja antaa tehtäväks käydä ottamassa muutama kopiosivu käsitellystä aiheesta.

Koulun kanslia on lähinnä tarkotettu näiden kopioiden ottamiseen ja yks kopiosivu maksaa euroissa n. 0,08 senttiä. Kansliassa on aina kaaos, kun välitunnin alkaessa koko koulu ryntää sinne ja työntekijöitä siellä on vaan kaks. Kaikki tungeksii ja heittelee pesoja ja kopiosivuja ympäriinsä (ok..vähän liioteltuna) mutta kaaos se on joka tapauksessa. Meidän kanslian työntekijät on kuitenkin maailman ihanimpia. Aina kyselee kuulumisia, heittää läppää meidän kanssa ja muistaa oikeesti kaikkien 500 oppilaan nimet. Koko kanslian seinät onkin täynnä kiitoskortteja enemmältäkin kun kymmeneltä vuodelta kaikilta valmistuneilta oppilailta, koska kanslialaiset on niin pidettyjä.

Opettaja-oppilas-suhde täällä on muutenki vähän erilainen Suomeen verrattuna. Oppilaat ja opettajat halailee ja vaihtaa kuulumisia päivittäin ja muutenkin on paljon välittömämpiä keskenään kun Suomessa. Opettajien kanssa myös otetaan valokuvia ja feisbookataan. Tähän en oo ite vielä oikein uskaltautunu haha!

Oppilaat ei kierrä luokasta toiseen niinkun Suomessa, vaan omiin luokkiin palataan aina välitunnin jälkeen opettajan vaihtuessa aineen mukana.

Nyt koulun alottaessani siirryin lukion viidennelle luokalle ja ilmasutaitolinjalle. Mun opiskeluun kuuluu siis fysiikan, matikan ja äidinkielen lisäks teatteria, musiikkia, piirrustusta ja taiteen historiaa. 15- tai 16-vuotiaana on valittava suunta opiskelullensa, mikä on musta aika hmm..järkyttävää. Pitää valita linja jota alkaa opiskeleen, ja sen jälkeen ei oo enään kääntymistä takasin. Aika hurjaa mun mielestä, koska lähes kellään mun tuntemalla kaverilla ei oikeesti oo mitään tietoo mihin ammattiin haluis valmistua, mutta jotain on vaan pakko valita. vaihtoehtoina on humanistinen-, ilmasutaito-, tieteellinen-, matemaattinen- ja biologinen linja. Porukka just stressa ihan älyttömästi että tulikohan valittua oikein, tai mitä jos mieli vielä muuttuu... harmillista. Onneks mun valinnalla ei oo oikeestaan mitään väliä, ja valitsin artisticon vaan fiilispohjalta. Oon ollu ihan äly tyytyväinen mun valintaan. mun luokka on paljon kivempi kun viimevuonna; aika hurja ja muutenkin aineet on enemmän vapaita ja tulee tutustuttua ihmisiin helposti.

Mun ei oo oikeestaan tarvinnu opiskella koulussa, sillä mulle ei anneta arvosanoja, eikä opettajiakaan mun opiskelu edes tunnu kiinnostava haha. joskus oon tehny muutaman kokeen, mutta en oo joko saanu sitä palautuksessa takasin tai oon saanu muutenvaan naurettavia arvosanoja. Espanjaks opiskelu ei tosiaan oo vaan niin helppoo mitä ajattelis, vaikka voisin sanoo uuden kielen jo semisti haltsaavani.

Kolupuvut meidän koulussa on, mutta meidän ikäset ei niiitä enään käytä. Sanotaan että meidän tummansininen San Juan Bautista (0mun koulun nimi)  -kokoasu olis pakollinen, mutta porukka protestoy ja luistaa tästä säännöstä pukeutumalla muutenvaan tummiin vaatteisiin. Tää annetaan oppilaille anteeks, mutta pukeutumiseen liittyviä tarkkoja sääntöjäkin on, joista ei poiketa.
- Pitkiä housuja on pakko käyttää, nilkat ei saa näkyä
- Ei hihattomia paitoja tai liian kireitä t-paitoja
- Ei avonaisia kenkiä, vaan tennarit
- Ei legginsejä
Muuten ihan ok, mutta myös huomenna painelen kouluun pitkissä farkuissa ja tummassa t-paidassa, kn sääennuste ilmottaa pilvettömän taivaan ja +36 astetta. Koulussa ei oo myöskään ilmastointia. Kesällä luokkahuoneessa on sama tukala kostee kuumuus kun ulkona ja vastaavasti talvella luokkahuoneessa ei paljoo lämmitellä.

jes. nyt väsyttää.. sori oon kertonu näitä samoja juttuja jo aikasemmin blogissa, mutta aattelin tehä vielä jotain koulupostailua kuolujen alun kunniaks. On tässä muutakin ehtiny tapahtua, kuten  Sigrid otti tatuoinnin haha, ja tänään juhlittiin Danten 20tä päivää asado- grillailun merkeissä. Maistoin suoraansanottuna pahinta juttua ikinä...jännitys tiivistyy....heh....kohta paljastan mitä se oli....kiusaan vielä vähän...krhm...makeeta makkaraa! ihan oikeesti.. nyt rajaa tähän. se oli mustaa ja makeaa ja makkaraa ja huhhuh... kyllä nyt on hyvä mieli. Ei enään koskaan. kiitos oon taas yhtä makuelämystä viisaampi. kiitos Uruguay, mäki sua <3

latailin tähän väliin kuvia ja ei voi muuta sanoo ku että LAPUTAMADRE mikä ihme nyt on!!! en saa ladattua enempää kuvia tänne kun blogin tallennustila on loppu tai vastaavaa. nyt meni elämänhalu. onko kellään vinkkejä mitä tehdä??? mun blogi ilman kuvia ei vaan käy päinsä

morjes